Kun ammunta ei suju, kuinka purat tilanteen?

[Joni]

Tuo ammunta kun tuntuu elävän ainakin meikäläisellä päivästä päivään, toisinaan tyydyttää itseä toisinaan taas ei.
Mitkä on teidän ratkaisut ongelmaan kun ammunta on hakusessa?

1. Ankkurointi, minulla keskisormi suupieleen ja peukalon nivel leukaluun taakse. Jos epäilen tämän olevan huono en ala sitä hieromaan koska siinäpä se sitten oikeastaan kaikki muu oleellinen ammunnasta heti unohtuu. Muutan ankkuroinnin kulmahampaaseen ja jos tällä kasat paranee niin sitten alan tuota oikeaa ankkurointia reenaan vaikka kevyemmällä jousella. Tuo kulmahammas ankkurointi ei tunnu niin luontevalta joten en ole ottanut tavaksi.

2. Jousta polvia/etukumara. tämä tuntuu unohtuvan toisinaan.

3. Jousen kallistus, ylälapa puolikahdessa.

4. Ote jänteestä. tarpeeksi syvä ote. Vaihtelen ammuntahanskan ja tabin välillä. Ammunta hanska herkempi ankkurointivirheille.

5. On vaan huono tatsi, huomenna parempi?

[TuomoM]

6. Soita Varjaagille ja käy ampumassa sen kanssa.

[Varjaagi]

Semmosta se Joni on - jos saa jostain ihmeellisestä syystä semmoisen harhakuvan että osaa ampua niin äkkiä se murskaantuu...
Tosin tämä taitaa liittyä enemmänkin siihen että kun kehittyy niin vaatimustaso kasvaa mutta on urheilussa (sitä kait se tämäkin homma loppupeleissä on) tunnettu tosiasia että kehittyminen ei ole johdonmukaista - saattaa olla puolen vuoden tai jopa vuoden nousujohteinen kausi ja sitten muutaman kuukauden suvanto jolloin taso pysyy ja sen jälkeen tulostason lasku - ja siinä sitä sitten mitataaankin miehestä kylmäpäisyyttä tuleeko hätä käteen...

Kaikki nuo mainitsemasi kohdat on hyviä huomioita.
Mutta minun mielestä se on joko tai ampuuko läpällä/hanskalla ja jousi ykkösellä/kakkosella...
Läpällä saa todellakin pääsääntöisesti parempia laukauksia mutta se on kokemukseni mukaan aivan perseestä siellä varsinaisessa leipätyössä eli metsästyksen vaihtelevissa tilanteissa ja keleissä.

Tässä keväällä ammuin viikon (3-400 nuolta?) silmät kiinni säkkiin keskityen ainoastaan puhtaasen ja rentoon laukaukseen. Ja jos kangertaa tuntemattomasta syystä niin heitän aina välillä muutaman kepin sokeana niin tuntuma hyvään laukaukseen palautuu. Puhtaassa laukauksessa on kaikkein tärkeintä ettei jousessa ole liikaa paunoja

Treenikikkoja on vaikka minkälaisia mutta niissä pitää käyttää maalaisjärkeä...

[JuhaSA]

Ainakin mulla yksi merkittävä ammuntaan paljon vaikuttava juttu on ollu pään asento suhteessa jänteeseen. Pää kun on pikkassenkaan väärin vinossa suhteesa jänteeseen niin ei sitä osu vaikka muuten ois tekniikka kunnossa. Jännä miten sitäkään ei hokannu vasta kun pitkien miettimisten jälkeen. Ton kun sai korjattua on tulosheittelyt pienentyneet valtavasti.

[Varjaagi]

Mutta olennaisinta taitaa olla selällä oikein tehty veto ja pito... aika yksinkertaista treenata jos sen hokaa ja eritoten malttaa treenata.
Mitä tuolla cuppikioissa on seurannut kanssakisailijoita niin 90% on liikaa paunoja jousessa ja lähes yhtä moni tekee vedon pelkällä kädellä.

[Joni]

Totta. Kun veto tapahtuu selkälihaksilla niin kaikki on helmponpaa loksuttaa kohilleen ja juuri minkäänläistä "sihtausta" ei tarvi tehdä vaan sen tuntee että on kohdallaan. Tuossa video joka ainakin minulle avasi hyvin aihetta:

http://www.youtube.com/watch?v=GIC7OD792iQ

[Varjaagi]

Otdsikossa oli että; ...kuinka purat tilanteen?

Jos kysyjä tarkoitti suorituksen keskeyttämistä millisekuntia annen laukaisua ja uudellen rakentamista niin Balticissa onnistuin siinä eka kerran elämässäni vaistonvaraisesti kilpailutilanteessa. Aina ennen keppi on lähtenyt ja päässä välähtänyt että vitut kun tuokin keppi piti ampua, miksen purkanut

[Mertsi]

Itsekin nyt pari kuukautta rimpuillut taljalla erilaisten ongelmien kanssa esim. matkan arviointi vs. tähtäimen pinnien suuri etäisyys toisistaan sekä jousikäden olkapään ylöspäin nouseminen vedossa.
No mitä sitten tein asialle? pistin pakan sekaisin kunnolla 

-Lyhensin vetopituutta tuumalla niin saan jousikäden kyynärpäähän vähän enemmän kulmaa joka pitää olkapään alhaalla. Nyt ampuma asento on rennompi ja helpottaa ampumista jyrkistä kulmista.
-Nuolista lähti 2 tuumaa mittaa vähemmäksi sekä vaihdoin kaikki 125gr kärjet 100 grainisiin. Pieni kevennys painoon ja nuolten lyhennys muutti FOC 13% ->11%.
-Nuolien kevennyksen kaveriksi nostin jousen vetojäykkyyttä 3 paunaa ja sain siirrettyä tähtäimen pinnejä huomattavasti pienempään nippuun ja nyt nuolet lentävät mielestäni muutenkin laakeammin.
-Poistin myös jänteeltä vaimentimet että saisin hieman lisää nopeutta jouseen, ehkä auttoi ehkä ei...

Kahden päivän paperitesti,leikkuri,kohdistus ja videokamera ammuntojen jälkeen tuntuu ainakin että jotain kehitystä tapahtui välineissä ja ampujassa.

Terveisin Mertsi alias 23p taljaluokassa toissa torstaina vai milloin se oli

[jussil]

joku aika sitte tuli kaveri kattoon, kun jollaki 50 palapelilla koitin ampua hietasaaressa. aavitonen maalina. että kun yks osuu, niin lähetään. muutama sarja huteja. sitte oli pyörä parkissa taulun vieressä. kaverin pipo oli pyörän tarakalla, kun oli unohtunu. no tassuttelin sen matkan, annoin pipon. sitte polvi-asennosta. niin eka osu.

kai tajuat, että se huti-ampumis-juttu keskeyty, ja sitte "nolla-aivo-asennosta" uusia.

niin herkkää se on.



... matkaa olin ehtiny kiehittää 50, ja nuolia kannan kaikki neljä kappaletta.