Perskele, pakko kirjoittaa haulikkohommista vaikka kyseeessä onkin jouskarisivut...tosin mulla oli Jalopeura metsästys&taulunuolineen mukana "kaiken varalta". Taka-ajatuksena oli että jos on rannassa hiljaista niin ammuskelen aikani kuluksi saaren metsässä sitä sun tätä treenin vuoksi.
Taika oli kauden ensimmäisellä kunnon jahtireissulla ja siinäkin oli taka-ajatuksena että jos on vesilintujen kanssa hiljaista niin käydään ottamassa koirasta enimmät virrat pois kurppien kanssa - ja hiljaistahan se oli joten kurppien perään kun se ainut ympäriinsä haahuileva hanhikaan ei araksi pommitettuna tullut uimalla 100m lähemmäs, oli ilmeisesti ainoana parvesta henkiin jäänyt yksilö mutta huomenna se(kin) roikkuu verstaan naulalaudassa muun riistan seurana...
Heti hyvä ylösotto maajäljeltä (oli ihan pläkä) ja isännältä täydellinen laukaus pystysuoraan nousevaan kurppaan ja Taika noutoon. Ilmeisesti Taikalla nousi liekit pintaan syksyn ekassa riistatyössä ja kurppa oli rajulla "tapan ja perhana vielä kaupanpäällisiksi revin"-otteella suussa. Kiirehdin hakemaan sen pois ettei vaan tule niin kuin monesti aikaisemminkin hernepussia hienosta riistaeläimestä. No, jatkettiin matkaa ja reilun sadan metrin päässä oli uusi maajälki ja kiemuroista päätellen taas kurppa mutta tyrin sitten laiskuuttani siirtymisen enkä ehtinyt ampua sopivaan aukkoon vaan epäsopivaan ja hiukan liian kauas eli puhdas pummi joka vitutti kun kyseessä oli laiskuus isännältä koiran toimiessa moitteettomasti.
Niemennokkaan kahville poikien kanssa ja kohta kaveri soitti naapurikarikolta että" No, joko on 2 kurppaa repussa..." Erotti ketale laukausäänestä kilometrin päähän että ammuin metsässä ja arvasi kuka siellä jahtaa kurppia - meitä kun ei ole montaa urpoa joka sitä hauskuutta harrastaa. No, ei ollut "repussa" kuin yksi....
Tunnin päästä uudelle retkelle metsän siimekseen ja pian oli taas kurppa piikissä ja isäntä hereillä. Hieno laukaus veden päällä kaartavaan kurppaa ja koira hakuun ajatuksella että josko se nyt tulisi ehyenä... Ja tulihan se täydellisen mallikkaasti, ei pienintäkään ravistelua eikä repimistä vaan nätti pudotus isännän jalkoihin - meinasi perskele oikein silmät kostua tätä kun on odotettu ja toivottu... No, ei muuta kuin poikien luokse kehua retostamaan koiraa täysin estoitta...
Istuskeltiin siinä tunti normaalia jahtipaskaa jauhaen ja välillä pojat pommitti paria sorsaa tuloksetta kun Pasi tuumasi että lähetäänkö kattoon jos määkin saisin joskus kurpan. Ei päästy pitkälle kun Taika oli tiheässä kuusitaimikon saniaispuskassa enkä nähnyt tai kuullut sitä joten käskytin sitä näyttäytymään. Ei tullut heti joten tiesin että nyt on jotain edessä ja ehdin juuri varoittaa Pasia tilanteesta kun kurppa vetäisi vaakasuoraan taimikosta ulos 100 lasissa. Nopea heittolaukaus ja pudotus - Pasi tuumasi että sai vasta varmistimen päältä kun vieressä rouninki lauloi tapansa mukaan kuolonlaulua - mihin tämä maailma oikein joutuu jos nuoret miehet ovat niin hitaita etteivät ehdi kurpalle...
Taika vauhdilla hakuun ja uimalla siipirikko kurpan perään, kurppa nätisi suuhun ja juoksemalla isännän luo luovuttamaan lintua. Perkele, ehyt pureskelematon kurppa ja hieno riistatyö kokonaisuudessaan!!! Vittu että mää olin pollevana ja lupasin Taikalle kainalopaikan päikkäreillä ja akkakin joutaa ens yön nukkumaan sohvalla...
4 nostoa, yksi isännän töppi laiskan tilanneluvun takia, 3 pudotusta ja 2 täydelllistä riistatyötä peräkanaa - tuntuu hyvältä!!!!!
Ai, niin tuli sitä ammuskeltua Jalopeurallakin ja osuminen oli parempaa kuin eilen eli suunta on oikea - ainakin vielä.
Oli ihan pakko laittaa oikein kuva ja tietysti ilman isäntää haulikon kera sillä Taika on kuvan sankaritar - ja tietysti ne kurpat on myös kivoja...
