Niinpä se loppui kanalintukausi täällä päin. Eilen olin vielä jahdissa Jarkko A:n ja Ahkku-koiran kanssa. Edellisiltana saavuttiin mökille ja käytiin katsomassa peltopaikkaa, jossa teeret kävivät takavuosina aktiivisesti. Ei sulkia, ei paskoja, ei katkenneita koivun latvoja. Johtopäätös oli, että ei kannata siellä passittaa. Ahkku otti seisonnan kauriille. Näköhavaintoa emme siitä saaneet, mutta aivan tuoreet, pellon reunushiekkaan jääneet sorkan jäljet paljastivat, minkä perään koira seisonnan jälkeen kirmasi. Saatiin kuitenkin koira suht nopeasti takaisin.
Aamupassiin hakkuuaukolle, olipahan vähänlaisesti liikennettä siellä. Yksittäinen kukko tosin piti meininkiä yllä ja suhisi kanssani kilpaa. Lennähti viimeiseksi istumaan sellaiseen koivuryhmään, jota Jarkko meinasi alun perin jäädä passittamaan. Olisipa jäänyt. Päivällä löytyi jokivarren mukavista maisemista pari pyytä ja minulla oli ampumapaikkakin aika lähellä järjestyä reiluun pariin kymppiin. Kun autolle palattiin, piti mennä tiheässä mäntyrytikössä ja siellä teerelle seisonta. Lähti kolmesta kympistä, eikä siinä maastossa olisi paljon haulikollakaan ollut tilanteeseen sananvaltaa. Hyvää työtä kuitenkin koiralta. Tuuliolot eivät olleet mitenkään optimaaliset koiran kannalta eilen.
Toni P. alias Tontola oli saanut eilen akkateeren jousella saksanseisojansa kanssa. Koiralla ei välttämättä ollut osuutta tilanteen syntyyn, lintu oli noussut varvikkoisessa maastossa ojasta oksalle kolmeen kymppiin ammuttavaksi. Hyvä ampumasuoritus Tonilta! Jouni S. sai aamukytikseltä teerikukon reilu viikko sitten, jos tässä nyt näitä toisten saaliita tänne vasikoin. Muita kanalintuonnistumisia ei ole tietooni OSJM:n jäseniltä jousivälinein tullut, mutta jos sellaisia on, kertokaa ihmeessä! Oma kanalintukauden saldoni on toistaiseksi yksi kyyhky
Sanon toistaiseksi, koska Pudasjärvellä tulee ehkä vielä metson perässä käytyä, kun siellä on täysimittainen kausi sille linnulle. OSJM:lläkin on siis kaksi aluetta, joissa metsoa saa vielä tälle kautta jahdata.
