Sitä lupaamaani jahtirapsaa:
Porukassa oli Heimolan Pekko Mikkelistä ja Pena Karjalainen jostain kehäkolmosen sisäpuolen erämaista. Penan yhteyksien ja Jäkkäräjuttujen perusteella tuonne oltiin menossa ja reissu oli vähän semmoinen ex-tempore juttu ja mietin asiaa n 1,5 sekuntia kun Pekko kysäisi että miten olisi...
Sinällään ajankohta oli huono kun siellä oli riistana vain muflonipässit ja vuoden ikäiset villisian porsaat. Esim syksyllä kun "kaikki" on laillista niin riistatilanteista ei todellakaan ole pulaa, sikoja, mufloneja, kuusipeuroja, kauriita, saksanhirviä ja rusakoita ihan vilisee. Tosin lompsa hillitsee isompia joukkoteurastuksia mutta esim nuoret eläimet ovat siellä satasen hujakoilla joten niitä voi ampua hyvällä omalla tunnolla pari kolme ilman pelkoa konkurssista. LIhaa sieltä saa tuoda omaan käyttöön 10kg eli minäkin toin sen verran possua...
Asiaan...
Lähtö oli su 6.3 klo 5.55 ja illalla oltiin jo passissa siinä neljän hujakoilla. Minun havainnot iltapassista rajoittuivat muflonilaumaan joka pysytteli hiukaa liian kaukana vaistopössykälle - ei osumisen suhteen mutta muffet on aika nopeita väistämään keppiä.
Ammupassin jälkeen liukastelin vuoren rinteellä sen verran että jokin lihas revähti vasemmasta kyljestä eikä paljon kestänyt naureskella kun koski niin maan pirusti pumpun viereen. Eikä tosin oiken kestännyt vetää joustakaan vireeseen ilman kevyitä irvistyksiä. Kaikille tuli joka passissa havaintoja mutta riista oli vähän vääränlaista tai sitten vaan kallista - mullakin oli kympissä semmoinen iso muffepukki jonka varovainen hinta-arvio oli 1500€.
Kun aamupassin päätteeksi aloin puhdistamaan silmälaseja niin ne perkeleet napsahtivat keskeltä kahtia eikä ampumakelpoisia varalaseja ollut tietysti mukana- Olin siis vieraalla maalla jahdissa puoli sokeana ja kylkivaivaisena. Onneksi kuitenkin mun sokeus rajoittui lähinäköön joten tiesin että kyllä keppi sattuu 100% varmuudella jos vaan on elukan laatu semmoinen että sen voi ampua. Ihan niin kuin tämä ei olisi riitä'nyt kämpillä joku törmäsi sen verran pöytään että kamera tippui lattialle ja sekin hajosi...vitun vittu kaikki on ihan perseestä ja hajoaa käsiin....
Pekko tinttasi pienen muffepässin iltapassista ja hymy oli korvissa koko porukalla.
Nokka vaan reippaasti kohti tuulta ja tiistaina aamupassiin tuijottelemaan kaurispukkia hollimatkan rajoilla ja siihempä ne mun havainnot jäikin siltä aamua.
Tiistain iltapassiin pääsin todella hienoon mestaan kun lava oli ison kirsikkapuun latvuksessa. Oli situnut puolisen tuntia passsissa kun aukiolle tuli iso sikanaarsa ja alko kiertämään kärsä maassa aluetta. Seurasi minun maajälkeä kirsikkapuun juurelle ja alkoi kiertämään puuta tuijottaen koko ajan passilavaa. N puolen tunnin kuluttua se murahti ja piikkipensaikosta juoksi esiin toinen naaras ja 5 porsasta jotak alkoivat etsiä kentälle syydettyä maissia. "Vahtisika" ei sortunut syömisen nautintoihin vaan se kiersi aluetta koko ajan vetäen välillä ilmavainua ja tuijotteli minua suoraan silmiin. Tuumin että tästähän se varsinaine peli alkaa kun tuota pitää varoa. Pääsin hivuttautumaan ampuma-asentoon reilussa vartissa ja ei muuta kuin odottelemaan että joku possu on soppelisti erillään muista. Ja niinhän siinä kävi että pienin possu harppasi sivuun muista - osumapiste kyljestä ja jousi vireeseen... samalla minua vihloin niin maan perskeleesti samasta kohtaa mihin olin sijoittamassa kepin possun kyljessä...pitipäs sattua että meitä molempia sattuu samaan paikkaan...
Nuoli upposi sulkia myöden pisteeseen ja sika ryntäsi pensaikkoon leikkurin viistäessä maata toiselta kyljeltä. Koetin saad kuulohavaintoa mihin suuntaan possu menisi mutta eihän siitä sanut selvää kun koko lauma rynnisti samaan suuntaan ja porsaat kiljuivat.
Opas oli kauempana olevassakorkeassa ampumatornissa ja näyti peukkua ikkunasta. Hiukan yllätyksekseni ammattilainen ei odotellut vaan lähti reippan askelin sian perään. Nuoli löytyi sulat verisiirappia (paksua maksaverta) valuen n 15m päästä ja taas mulle näytettiin peukkua. Sen sijaan että pro-ukko olis alkanut seurailla selvää verijälkeä hän käveli suoraan rotkoen reunalle aloittaen aktiivisen kiikaroinnin ja jonkin ajan kuluttua pudottautui rotkoon. Hiukan ihmeissäni menin perässä mutta kun puoleen tuntii ei mitään löytynyt niin nousin nelivedolla pois rotkosta ja aloin selvittelemään verijälkeä joka osoittautui aika vaikeaksi puolisokeana vaikka roiskeita oli melko reippaasti ja keuhkoista tullutta sivupuhallusta n 2m välein pitkälle sivuun.
Verijälki päättyi rotkon reunalle eli opas oli oikeassa ja sika rotkossa. Jätin jousen ja eneimmät vaatteet ylös ja pudottautui rotkoon jossa toinen villisikalauma, vain n 40 sikaa, meinasi jyrätä meidät alleen. Sain tilanteesta kännykällä jonkisortin videonkin...
Kohta opas vihelsi ja vinkkasi luokseen - sika oli löytynyt. Hänen kehoituksestaan aloin etsimään sikaa katseella mutta eipä näkynyt, seuraavaksi sain käteeni isot zeissit ja niilläkin meni tovi ennen kuin hokasin sian pötköttävän ihan avoimessa rinteessä n 10-15m päässä. On sillä vaan hyvä suojaväri...
