Olin ensimäistä kertaa ns tosissani rusakkopassissa tälle talvea mökillä. Voin vaan todeta että jo oli kerta
Ensimmäinen rusakko ilmestyy 20 maissa, pompottelee hetken pihamaalla ja jatkaa matkaa, pelästyi todennäköisesti tiellä liikkuneita ulkoilijoita. Ständiltä näki loistvasti elukan liikkeet. No jatkoin istuskelua ja aikaa vierähti varmaan reipas tunti puolitoista ja kun mitään ei tapahtunut niin aattelin vähän testailla miten ständiltä onnistuu seisaaltaan ampuminen. Siinä sitten jousta venyttelin ja kohti viljakasaa kurkottelin nin että jousi ja äijän naama on täysin ulkona kytiskopista, useemman kerran...kunnes sitten tajusin että siinä vasemmalla musta noin 30 metrin päässä istuu perseellään rusakko ja vetää kauranjyvää naamaan! Loppu muuten ne jouskarin venyttelyt ku seinään, katse kiinni rusakossa takas jakkaralle kiltisti istuun ja kattoon mitä se elukka tekee. No sehän jatkoi syömistä ja jonkin ajan päästä hyppeli kohti vajarakennusta ja sen taakse jatkamaan parsakaalilla iltaansa. Tässä tuli ensimmäisen kerran jotenkin hönö olo....päätin että no hitto jos elukka ei tota mun pelleilyä tajunnu, niin ei se tajua jos pistän tupakaksi. Siinä pöllyyttelin parit kessut ja otin vielä kännykänkin esiin ilmoittaakseni vaimokkeelle että nyt ei oikeen voi tulla kun rusakko on kaalimaalla ja minä ständllä ansassa
Sitten taas ooteltiin, josko se parsakaali siellä 40 metrin päässä vajan takana ei enää maistuiskaan ja ois taas kauran vuoro. Meni jonkinaikaa ja taas turtumus valtas mielen....ja olin saada paskahalvauksen kun elukka vilahtaa suoraan ständin alta mun eteen kaurakasalle, nous pulssi ihan pikkasen.
No niin, jussia tuotiin pussitettavaksi ihan lautasella, siinä se oli reippaan 6 metrin päässä kaurakasalla ja minä ständillä. No, asento oli huono niin aloin korjailemaan sitä, taisin hanskaakin parannella kun se pyöri kädessä, ei mitään tajuamista elukalla mitä siinä vieressä tapahtuu. Muutaman kerran narskahti kengätkin lumisella alustalla, ei mitään paoreaktioa elukassa. Ajattelin toteuttaa tätä omaa tapaani ampua eli annoin asian olla ja kattelin rusakkoa ruokinnalle ja odottelin että syke tasaantuu. Elukka oli vähän hankalasti siinä ja päätin etten ammu enen kuin saan jussin parempaan kulmaan. Jonkinajan päästä elukka hyppäskin nopean sivupompun ja jäi ruokinnalle sivuttaissuunnassa ampujaan. Eli siinä oli kaviaarit tarjottimella, vain nuoli puuttuu....NO, minä sitten ampumahommin siinä...useemman kerran viritin ja zoomailin, purin ja virittelin ja aina kun elukka nosti päätään jähmetyin itse. Näin pystyi pelailemaan mielin määrin rusakon kanssa. Vähän jo kävi mielessä että ei tää oo reiluu, liian helposti....päätin kuitenkin että kun on noin hyvä paikka niin tästä otetaan kauden eka kaato...ja kuinkas sitten kävikään
Mallasin kulman kohdilleen ja jänne kireelle, laukasu. Kuului vaan nuolen kalahdus ja elukka lopetti ruokailun....no voi vi****, arvata saattaa mitä se sellanen nuolen kalahdus ja hölmistyny elukka tarkottaa. No pummiahan se tarkoitti
Siitä sitten elukka verkkaseen poistumaan vasemmalle ja minä ottamaan toista nuolta viinestä jänteelle...no eihän siinä enää ehdi mitään ja hetkenpäästä elukka oli kiertänyt parinkymmenen metrin päähän ständin eteen korvat sojossa, sittä matka jatku naapurin pihamaalle.
Voi juutas sentään mitä touhua! Oikeestaan koko farssi nauratti niin paljon ettei ees vituttanu kun pummasin ja kun elukkakin silminnähden ei ollut haavakkona niin mitäs siinä, pistin uudestaan tupakaksi ja ajattelin odotella puolisentuntia josko se olisi vielä aasimpi kuin ampuja ja tulisi takas, no ei tullu. Kytistä olisi voinut jatkaa vielä useemman tunnin, mutta kun olo oli kuin harmaavarpusella haukanpojan sijaan niin ajattelin että no antaa olla, lähen mamman luo peitonalle
Että semmosta.....Mutta ständi pelaa aivan loistavasti, elukan liikkeitä on mukava seurata ja edellisvuosiin nähden kytistelyn mielekkyys parani ainakin puolella. Rusakotkin syö nyt kauraa eli voinen jatkaa kyttäämistä yksinomaan kauraruokinnalla ja jättää parsakaalipellon rauhaan. Lieneen parasta rauhottaa toi tilanne ja pysyä poissa ihan hyvä hetki. Jospa ne elukat uskaltautuu edelleenkin ruokinnalle. Kovin montaa kämmiä ei parane ständiltä tehdä kun ne jo hoksaa miten tätä peliä pelataan.
Olin aika varma osumasta, niin hyvin sai mallata hollille....ammuin tod näk yli ja kattelen myös epäluuloisena tuota fleesekintasta...sen reuna näyttäs olevan nuolihyllyn kanssa ikävästi vähintäänkin samalla linjalla. Voi olla että nuoli muutti hansikkaan selästä suuntaa, en tiedä. Jokatapauksessa vanhat saksan armeijan nahkahanskat käteen ens kerralla, niillä kun on tottunut ammuskelemaan.
Mutta olihan loistava kerta noin niinkun aasimaisten elämysten osalta
