Kokemusta minulla on vähän ja tulosta ei senkään vertaa. Jotain kommenttia kuitenkin ensi alkuun.
Kyttäyskojuja käytetään kyllä esim. Jenkkilässä peurajahdissa, vaikka puupassi on selvästi suosituin tapa. Satunnaisessa viikonloppujahdissa kojussa on varmaan se ongelma, että eläimet pelkäävät äkillisesti ilmestynyttä kyttäyskojua. Olisi parempi, jos se voisi olla jonkin aikaa paikallaan ennen jahdin alkua, tai sitten se pitäisi saada sellaiseen paikkaan, että se ei herätä huomiota. Itse pidän hieman ongelmallisena kyttäyskojussa myös rajoitettua näkyvyyttä ympäristöön. Oman tyhjän kyttäämiseni olen suorittanut n. 80-prosenttisesti puupassista. Ampumasektori voi myös kojussa olla rajoitetumpi kuin puupassista. Turvallisempi vaihtoehto se toki on kuin puissa rimpuilu, ja myös järjestelyiltään helpompi (varmaan vähän kojumallista riippuen tosin).
Hajuaisti on kauriille tärkeä (tuulen suunta), mutta myös kauriin kuulo on erittäin hyvä. Naamioinnillekin on syytä antaa painoa.
Houkutuspillit toimisivat parhaiten juuri silloin, kun kaurista ei meillä saa metsästää - siis kevätjahdin ja syysjahdin välillä kauriiden kiima-aikana. Todennäköisesti sama muuten koskee myös hajusteita. Kauriin pillityksestäkin löytyy minulta ruotsalaisten DVD-pätkää.
Kevätjahdin aikaan pukit kiertelevät reviirimerkeillään, mutta päivittäinen aikataulu voi olla kovin epäsäännöllinen. Tyypillisesti nämä merkit ovat sormenvahvuisia puuntaimia, jotka on kuorittu n. 10-70 cm korkeudelta. Ruokintapaikoilla ei enää ole sillä tavalla tehoa, kun ruokaa löytyy muualtakin. Vähintään olisi hyvä löytää kauriiden käyttämä polku.
Kaikki sarvelliset kauriit ovat kevätjahdissa sallittuja, siis myös ylivuotiset vasapukit. Huittisiin kun lähdet, on sitten tärkeää erottaa valkohäntäpeura ja metsäkauris toisistaan. Valkohäntäpeuraa lienee alueella huomattavasti yleisempänä kuin metsäkaurista.
