Tuli pikkasen funtsittua tuota kineettistä energiaa ja momentumia - mikäli olen käsittänyt oikein kaikki taulukot ja ohjeet antavat ne perustuen pelkkään lähtönopeuteen. Ja sehän on ihan päin xittua... kineettinen energia ja momentum pitäisi laskea siitä nopeudesta joka nuolella on 0,001mm ennen kuin se osuu maaliin - tosin hieman epätarkempikin mittauskohta riittää
Nuolen lennon aikana on monia muuttujia jotka vaikuttavat kahden samanpainoisen ja samalla nopeudella lähtevän nuolen nopeuteen eri tavalla eri lentomatkoille, heti tulee mieleen ainakin tuuli ja sulitus. Mutta kaikkein tärkein muuttuja taitaa olla nuolen paino; kevyt hidastuu nopeammin ja raskas hitaammin. Tuon nuolen painon vaikutuksen laskeminen eri matkoille kevyt vs. raskas on jo korkeampaa matematiikkaa kaikenmaailman potensseineen ja neliöjuurineen eikä se ole niin olennaista mutta kannattaa huomoida että kineettisen energian/momentumin kalkuloiminen pelkästä lähtönopeudesta on virheellistä.
Pitkän matkan ta-toiminnassa käytetään pääsääntöisesti kahta kaliberia; 0.30 ja 0.50 eli karkeasti sanottuna 7,62mm ja 12,52mm. Luotien lähtönopeus on aikalailla sama mutta isommalla ja painavammalla luodilla pystytään ampumaan tarkasti parin kilsan huiteille ja ylikin kun hentoisempi jää vajaaseen puoleen siitä. Suurin syy tähän on kevyemmän luodin huomattavasti nopeampi hidastuminen vaikka lähtönopeus ja aerodynaamiset ominaisuudet ovat käytännössä samat. Hiukan ehkä karkea esimerkki mutta tuo esille ehkä hiukan kärjistettynä kevyen ja raskaan lentävän projektiilin, siis nuolenkin, erilaiset ominaisuudet...
Nippelihommaa ainakin Suomen olosuhteisiin, aivan kuten ArtoN tuolla jo vihjaisikin, mutta kerran aihe oli tämmöinen nippellimäinen niin päätin ottaa osaa...
Live-elämästä sen verran karvalakki huomiota että 1350 gn nuoli kaataa 60x60cm taustaa raakasti rymäyttäen mutta 750gn ei siihen pysty vaan pakka jää pystyyn. Matka n 8m ja osumapiste keskellä pakkaa.
