Kuten olen aina korostanut - ennemmin tai myöhemmin se "pää aukeaa" kun jaksaa lyödä töppöstä toisen eteen ja niin kävi tänäkin aamuna. Reiluun kahteen tuntiin 3 nuolta joilla kaksi jussia nurin ja yksi hiuksen hieno ohilaukaus fasuun.
Eka jussi oli kyllä suoraan sanottuna sellainen melkein parempi olisi ollut jos nuoli olisi mennyt ohi sillä minä en juurikaan arvosta pelkällä tuurilla saatuja saaliita. Taikalla oli vasikankokoinen jussi ajossa niemennokassa kun kuulin passiin tyvenessä ripsuvassa pakkaskelissä että nyt tulee karkkojänis suoraan kohti. Siellä se jussi vilkkuikin pajujen seassa ja nostin pokakäden suoraksi odottamaan jussi tulemista hollille. Ja niinhän sinä kävi että jussi istahti avoimelle n 7 metriin ja huiskista vaan lähtevä laukaus oli aivan perkeleen huono eikä jostain syystä osumakohtaakaan tullut poltettua kunnolla. Nuoli kumminkin kopsahti jussi etulavan yläosaan eli melkein 10cm yli aiotusta kohdasta. No, jussi levisi siihen eikä muuta kuin takajalat hiukan sätki eli pakomatka oli tasan 0,1m jos ollenkaan. Nuolta tutkiessa tajusin että avautuvasta TR:n Steelheadista ei ollut avautunut kuin yksi terä ja loput kaksi oli vääntynyt rangan luista jumiin uriinsa. Eikä tässä paskassa vielä kaikki - valonokkikaan ei syttynyt jostain syystä....
Jotenkin tajusin samassa silmänräpäyksessä kun nuoli lähti että "laukaisulaite" ei pelannut ja koko ampumatilanne oli jotenkin huolimaton mutta eiköhän tuosta sentään sopan kehtaa tehdä...
Toisen jussin Taika nosti sitten paluumatkalla kuusikon reunan vaaleasta heinikosta ja melkeinpä kokovalkoinen jussi pökkäsi toisella kiekalla suoraan minuun pahki ja ammuin sitä loivasti poispäin menevään sivulaukkaan jolloin nuoli meni takavitaaleilta ja tuli rinnasta ulos. Ja muutaman kymmen metrin päässä jussi olikin jo Taikan suussa... Tämä Steelhead sentää aukesi niin kuin pitääkin...
Taika oli jo aikaisemmin pariin otteeseen nostanut ison ukkofasun ylös mutta se ei jostain syystä noussut puuhun vaan lensi muutamia satoja metrejä eksyttäen koiran aina perästään. Kun istuin kannonnokassa kahvilla niin kuulin kun Taika ajoi fasua mutta nyt tälläkertaa se ei päässyt lentoon tiheän rantakuusikon takia heti lentoon ja juoksi minun vierestä. Ammuin sitä johonkin 20 metriin hiuksen hienosti ohi sillä valonokki teki merkkauksen nippa nappa selän päälle...;-)))
No, nyt on sitten "pää auki" ja kerran työtilanne mahdollistaa sen niin huomenna uusiksi.
Valonokki on hyvä kampe (kun se toimii) mutta Trophy Ridgen Steelhead on taatusti maaliman surkein aukeava kärki - nytkin meni molemmista terät ihan vänttyrään eikä toisesta edes kaikki terät auenneet kun ne vääntyivät jo kiinni asennossa. Niillä on tullut ammuttua muistaakseni 5 elukkaa ja joka kerta kärki on ollut kerrasta sökö - kaksi on vielä jäljellä ja ne täytynee pieksää jusseihin ja varmistaa leikkurin toiminta Taikalla.
